98% kansalaisista luotti poliisibarometrissä pelastustoimeen melko tai erittäin paljon, selkeä ykkönen! Suomen kuvalehden 2024 mukaan palopelastaja oli 3. arvostetuin ammatti.

Kirkkonummella toimii sekä hyvinvointialueen oma paloasema että 8 vapaapalokuntaa. Ne täydentävät toinen toisiaan onnettomuuksien sattuessa. Pelastustoimi siirtyi jo vuonna 2004 alueelliseksi organisaatioksi ja nyt voi vain ihailla sitä organisaation tehokkuutta, joka pelastustoimessa on. Ihmishenkien pelastamiseksi kaikki toimivat yhteistyössä, lähimmästä tai tarkoituksenmukaisimmasta yksiköstä lähdetään liikkeelle ja tilannetta seurataan.

Ilmastonmuutos haastaa myös pelastustoimen. Tulvat, kellareiden vedenpaisumukset, myrskyjen kaatamat puut ja kuumuuden aiheuttamat kohtaukset kuuluvat enenevässä määrin työnkuvaan. Maailmanlaajuiset turvallisuusympäristön muutokset, sotahan on meitäkin lähinnä, lisäävät painetta huolehtia varautumisesta. Pelastustoimen painopisteitä ovatkin väestönsuojelu ja varautuminen, asukkaiden omatoimisuuden lisääntyminen ja ikääntyvän väestön paloturvallisuuden parantaminen.

Kirkkonummella on vielä muistettava mahdollinen öljyntorjunta saaristossa ja rannikoilla, Suomenlahti on vilkas ja aluksien kunto vaihtelee.

Pelastustoimi on esimerkki tehokkaasta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta. Meidän on sitten pidettävä huolta kunnan turvallisuudesta ja jokaisen omasta ja kotinsa turvallisuudesta.

Kun seuraa median mielipidekirjoituksia ja kommentteja, havaitsee helposti yhden asian. Koulun pitää hoitaa aina vaan uusia asioita. Kirjailija Tommi Kinnunen on sanonut, että ”oli asia mikä tahansa, niin koulu hoitaa”, oli kyseessä valtion velkasuhteet, kansallinen masennus tai epäterveellinen ruokavalio.  Yhteiskunnan ongelmat kirjataan opetussuunnitelmaan ja oletetaan, että koulu ratkaisee ne. Tiettyyn rajaan asti onkin hyvä ajatella, että perusopetuksessa tavoitetaan koko ikäluokka ja sitä kautta on mahdollista vaikuttaa. Koulu on kuitenkin ennen kaikkea kasvun ja oppimisen paikka, jonka yleissivistävyydestä ja uusien taitojen oppimisesta tulee pitää huolta. Myös Pisa-tuloksista ollaan huolissaan. Suomi on edelleen hyvin sijoittunut, monet meidän edellä olevat maat tulevat suorituspaineisista kulttuureista, joissa yhteisöllisyys jää vähemmälle. Suomessa nuorten luovan ajattelun taidot ovat korkeatasoisia. Sitä taitoa, jos mitä, tarvitaan tulevaisuudessa.

Vielä voimme ajatella koulua suhteessa maailman nykymenoon. Koulussa pontevasti selvitetään päivittäin ongelmia ja riitatilanteita. Opetetaan puhumaan kauniisti ja kunnioittamaan toisia. Ulkopuolinen maailma on täynnä epäkunnioittavaa käytöstä, vihapuhetta ja sotia. Hyvään opettamista koulu ei luovuta, mutta toimintakenttä on melkoinen. Tarvitaan uusia rakenteellisia ratkaisuja koko yhteiskunnassa, jossa perheille jää enemmän aikaa lapsilleen ja nuorilleen ja perheiden hyvinvointia tuetaan entistä enemmän. Tämä tuki ja aika kuuluu myös Suomen vahvoille opettajille heidän kasvatustyössään.

Kuva Jokirinteen koulun ruokalan teoksesta.

Olin mukana Omnian järjestämässä ammattiosaamisen päivässä Omnian Kirkkonummen toimipisteessä 31.1.2025. Osallistuin myös siellä järjestettyyn paneelikeskusteluun. Näitä aivoriihityyppisiä keskusteluja me todella tarvitsemme, jotta voimme saada yhteisiä päämääriä selville ja ideoida uusia tuulia.

Ammattikoulutukseen haetaan perusopetuksen jälkeen ja se usein toimii takuupaikkana toisen asteen opiskelupaikasta. Lukioissa on keskiarvorajat, toki suosituille ammattialoille myös, mutta yleensä ammattipuolelta löytyy paikka myös hakijalle, jonka keskiarvo jää vaatimattomaksi. Ammattiopetus kantaa näin vahvaa yhteiskunnallista vastuuta, puhumattakaan siitä, että sieltä Suomi saa kaipaamiaan ammattiosaajia. Kaikki nuoret eivät myöskään ole perusopetuksen loppuessa valmiita siirtymään Kirkkonummelta kauemmaksi. Aikuiset ja nuoret opiskelevat tehokkaasti samoilla tunneilla. Ammattikoulutus on myös harvinaisen ketterä vastaamaan työelämän muutoksiin. Kun jotain muuttuu, löytyy vastaava tutkinto tai tutkinnon osa nopeasti koulutustarjottimelta.

Mitä voisimme tehdä yhdessä enemmän, jotta emme olisi vain Omnia toimipiste vaan Kirkkonummen Omnia? Työssäni koulutusvientikouluttaja kuulen, että opiskelijoiden motivaation puute on suurimpia oppimisen ongelmia Euroopassa. Löytyisikö meillä motivaatio siitä, että jo perusopetuksen 8.- ja 9- luokkien aikana luotaisiin elävä yhteys ammattikoulutukseen? Suoritettaisiin ammattikoulutuksen perusopintoja ja opeteltaisiin ammattien ensi askelia. Samalla Omnia saisi ammattiopetukseen sitoutuneita opiskelijoita ja työelämä ammattiosaajia.

Ammattiin opiskelevilla on pula harjoittelupaikoista. Tässä asiassa Kirkkonummi voi auttaa. Suurissa kunnan kilpailuttamissa rakennushankkeissa voisimme jo kilpailutusvaiheessa laittaa yhdeksi kohdaksi harjoittelupaikkojen takaamisen yhteiskuntavastuun tiimoilta.

Kirkkonummen Omnia veneenrakennuskoulutus loppuu 2027. Tiloille toki löytyy käyttöä, puuttuuhan koulurakennuksesta liikuntasali/juhlasali ja päätös on Omnialla. Hyviä- tai omasta mielestä hyviä- ehdotuksia voi toki esittää!

Kirkkonummen motto on Yhdessä-Tillsammans. Kirkkonummen lukiot muuttavat 2027 saman katon alle ja perusopetuksen yhteinen rakennus Wigge otetaan käyttöön jo syksyllä 2025. Suomessa suomenkielinen ja ruotsinkielinen ammatillinen opetus menee omissa yksiköissään. Olisiko joskus mahdollista antaa ammattikoulutusta samassa paikassa äidinkielen huomioon ottaen? Ammatillisen osaamisen kulut ovat suuret johtuen arvokkaista laitehankinnoista. Nyt ne hankitaan erikseen. Ikäluokkien pienentyessä on syytä harkita mihin on varaa.

Maailman muuttuessa ammatit muuttuvat nopeasti ja uusien tutkintojen tai tutkinnon osien suorittaminen on välttämätöntä. Ensimmäinen tutkinto on alku ammatti-identiteetin muodostumiselle ja ammattiylpeydelle. Haalarit niskaan ja työhön!

Olen Tuovi Ronkainen, pitkän linjan opetuksen ammattilainen. Aloitin työurani biologian ja maantieteen opettajana peruskoulussa, myöhemmin siirryin Porkkalan lukioon ja lopuksi olin yli kymmenen vuotta lukion rehtorina Akaassa. Opiskelin sen jälkeen tulevaisuudentutkimusta ja toimin nykyisin koulutuksen ja kestävän tulevaisuuden kouluttajana koulutusviennissä. Olen myös nykyinen kunnanvaltuutettu ja suomenkielisen kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja ja elinvoimajaoston jäsen.

Ihmisen hyvinvointi, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristön kestävyys ovat toimintani pohjalla olevia arvoja. Nuoria ja lapsia tulee opettaa tekemään hyviä tekoja ja antaa heille mahdollisuus siihen. Hyvät teot ovat rauhan tekoja. Kouluihin ei saa levitä väkivaltaa missään muodossa. Suomessa sivistykseen on aina kuulunut sydämen sivistys, Kirkkonummen tulee siis olla sydämen sivistyksen kunta! Oppilaat, opiskelijat ja perheet tarvitsevat tukea nopeasti muuttuvassa maailmassa, on siis oltava avoin uusille tavoille toimia. Oppilaiden osallisuuden lisääminen luo edellytykset sille, että  lapset ja nuoret tuntevat koulun omakseen ja tämä myös ehkäisee syrjäytymistä.

Teen työtä sen eteen, että Kirkkonummelle ei synny eriytymistä vaan koulutus ja kunnan eri alueet pysyvät tasa-arvoisina.

Kirkkonummen kunnan tärkeä tehtävä on pitää kunnan omat palvelut niin hyvinä, että ne ennalta ehkäisevät tarvetta hakeutua hyvinvointialueen palvelujen piiriin. Riittävästi kulttuuria, liikuntaa ja yhteistä tekemistä kaikille ikäkausi huomioiden.

Vaikka voimme sopeutua ympäristön muutokseen ja teknologia on siinä hyvänä apuna, on meidän toimittava niin, että hillitsemme ilmastonmuutosta. Ilmeisesti olemme jotenkin unohtaneet ihmisen tunteet ja käyttäytymisen mallit ja on syntynyt vastakkain ajattelua. Kestävät päätökset sisältävät ihmisen ja ympäristön.

Olen valmis yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa.

Omia arvoja tulee puolustaa, mutta on turha riidellä ja hermoilla vaan vien sitkeästi oikeana pitämiäni asioita eteenpäin.

Vapaa-ajalla minut löytää luonnosta, möyrin maassa mäyrien lailla Luka-koiran kanssa. Viihdyn myös pienimuotoisissa konserteissa ja teatteriesityksissä.